Vesis­töt ja vesien­suo­jelu

Ojan tekemi­nen

Ojitus eli uuden ojan tekemi­nen vaatii vesilain mukai­sen luvan, jos siitä voi aiheu­tua vesia­lu­een pilaan­tu­mista tai muu haital­li­nen vaiku­tus vesis­tössä. Lupaa haetaan aluehal­lin­to­vi­ras­tolta. Ojitus voi pilata vesia­luetta esimer­kiksi lisää­mällä ravin­ne­kuor­mi­tusta tai aiheut­ta­malla happa­moi­tu­mista kuiva­tus­ve­siä vastaa­not­ta­valla vesia­lu­eella. Samen­tu­mista tai kiintoai­neen kulkeu­tu­mista kuiva­tus­ve­sien mukana ei katsota pilaan­tu­mi­seksi.

Myös ojan kunnos­sa­pito voi vaatia aluehal­lin­to­vi­ras­ton luvan. Jos esimer­kiksi ojitusta varten perattu puro on ajan myötä palau­tu­nut luonnon­ti­lai­sen kaltai­seksi, sen kunnos­sa­pito vaatii luvan samoin perus­tein kuin uusi ojitus. Vesilain ojitus­sään­nök­siä sovel­le­taan ojan kunnos­sa­pi­toon riippu­matta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoi­naan toteu­tettu.

Vesis­töä pienem­piä uomia eli noroja koskee lisäksi oma säänte­lynsä. Jos ojana käytet­tä­vän noron luonnon­tila vaaran­tuu esimer­kiksi kaivu­töi­den takia, ojitus vaatii erityi­sen poikkeus­lu­van aluehal­lin­to­vi­ras­tolta.

Ojitta­mi­sen ilmoi­tus­vel­vol­li­suus

Vähäi­sestä ojituk­sesta ei tarvitse ilmoit­taa.

Muusta kuin vähäi­sestä ojituk­sesta on ilmoi­tet­tava elinkeino‑, liikenne- ja ympäris­tö­kes­kuk­selle (ELY-keskus) vähin­tään 60 vuoro­kautta etukä­teen. Ilmoi­tuk­sessa on esitet­tävä muun muassa tiedot perat­ta­vista ja kaivet­ta­vista uomista ja niiden sijain­nista sekä ojituk­sen vaiku­tuk­sista ympäris­töön. Tarkem­mat ohjeet ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­desta ja vähäi­sestä ojituk­sesta löyty­vät alla näkyvästä Ilmoi­tus ojituk­sesta ‑lomak­keen ohjeesta.

Myös ojan kunnos­sa­pi­dosta on ilmoi­tet­tava silloin, kun ojana käytet­tävä uoma on ehtinyt muuttua luonnon­ti­lai­sen kaltai­seksi.

Ilmoi­tuk­sen perus­teella ELY-keskus voi vaatia, että ojituk­selle haetaan vesilain mukai­nen lupa.

Lisätie­toja löydät Ympäristö.fi-palvelusta.

Sillat, rummut ja putkio­jat

Kun ojiin tarvi­taan uusia siltoja tai rumpuja tai pelto­jen viljel­tä­vyyttä halutaan paran­taa putkit­ta­malla ojia, asiasta on syytä sopia etukä­teen ojitusyh­tei­sön tai ojien yläpuo­lis­ten maano­mis­ta­jien kanssa.

Sillat ja rummut on tarpeen mukaan uusit­tava tai muutet­tava siten, että vesiau­kon koko ja perus­ta­mis­sy­vyys ovat suunni­tel­lun kuiva­tuk­sen saavut­ta­mi­seksi riittä­vät. Vesiaukko tulee mitoit­taa siten, ettei se tulvan­kaan aikana supista liikaa uomaa ja aiheuta haital­lista padotusta.

Pohja­ve­sia­luei­den luoki­tus

1‑luokan pohja­ve­sia­lue on veden­han­kin­taa varten tärkeän pohja­ve­sia­lue, jonka vettä käyte­tään tai jota on tarkoi­tus käyttää yhdys­kun­nan veden­han­kin­taan taikka talous­ve­tenä enemmän kuin keski­mää­rin 10 kuutio­met­riä vuoro­kau­dessa tai yli viiden­kym­me­nen ihmisen tarpei­siin.

Pohja­ve­sia­luei­den rajauk­sesta ja luokit­te­lusta sekä pohja­ve­sien suoje­lusuun­ni­tel­mista sääde­tään vesien­hoi­don ja meren­hoi­don järjes­tä­mi­sestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesien­hoi­don ja meren­hoi­don järjes­tä­mi­sestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino‑, liikenne- ja ympäris­tö­kes­kus luokit­te­lee pohja­ve­sia­lu­een veden­han­kin­ta­käyt­töön sovel­tu­vuu­den ja suoje­lu­tar­peen perus­teella seuraa­vasti:

2‑luokan pohja­ve­sia­lue on muuhun veden­han­kin­ta­käyt­töön sovel­tu­van pohja­ve­sia­lue, joka pohja­ve­den antoi­suu­den ja muiden ominai­suuk­siensa perus­teella sovel­tuu 1 kohdassa tarkoi­tet­tuun käyttöön

Ruoppaus­ilmoitus

Massa­mää­räl­tään enintään 500 m³:n ruoppauk­sista tulee tehdä kirjal­li­nen ruoppausil­moi­tus alueel­li­selle ELY-keskuk­selle vähin­tään 30 vuoro­kautta ennen toimen­pi­teen aloit­ta­mista. Myös vesia­lu­een niitoista tulee olla yhtey­dessä ennen niiden toteut­ta­mista alueel­li­seen ELY-keskuk­seen.

Yksit­täis­ten kivien poista­mi­sesta esimer­kiksi uimaran­nalla tai veneval­ka­massa tulee ilmoit­taa suoraan ympäris­tön­suo­je­lusih­tee­rille.

Massa­mää­räl­tään yli 500 m³:n ruoppauk­selle haetaan lupa aina aluehal­lin­to­vi­ras­tolta (AVI)

Sähköi­nen ruoppaus- ja niittoil­moi­tus­lo­make

ELY-keskuk­set ovat ottaneet käyttöönsä sähköi­sen ruoppaus- ja niittoil­moi­tus­lo­mak­keen. Ilmoit­taja voi lähet­tää ilmoi­tuk­sensa kaikkialta Suomesta sähköi­sen inter­net-lomak­keen avulla. Lomake ohjau­tuu alueen ELY-keskuk­seen ja ilmoi­tuk­sen käsit­tely helpot­tuu ja yhden­mu­kais­tuu.

Ilmoi­tuk­sen liitteet:

• kirjal­li­set suostu­muk­set rannan kunnos­tus­työstä vesia­lu­een omista­jalta (osakas­kunta) ja vähin­tään vierei­siltä kiinteis­tö­no­mis­ta­jilta
• suunni­tel­ma­kartta, jossa näkyy ruopat­tava alue ja läjity­sa­lue
• suostu­mus masso­jen läjit­tä­mi­sestä, jos läjitys toisen omista­malla maalla
• selvi­tys työn suori­tus­ta­vasta
• ote kaavasta

Ilmoi­tuk­sesta on syytä lähet­tää kopio kunnan ympäris­tö­vi­ran­omai­selle, koska ELY-keskus pyytää yleensä toimen­pi­teistä lausun­non kunnan ympäris­tö­vi­ran­omai­selta.

Ruoppaus­mas­so­jen sijoit­ta­mi­nen

Ruoppaus­mas­soja ei saa läjit­tää toisen maa-alueelle tai vesijä­tölle ilman omista­jan suostu­musta, eikä vesia­lu­eelle ilman aluehal­lin­to­vi­ras­ton lupaa. Ruoppaus­mas­so­jen asian­mu­kai­nen läjitys tulee varmis­taa, jotta ne eivät pääse takai­sin vesis­töön tulvan, aallo­kon tai sateen aikana. Läjity­sa­lue ja työstä aiheu­tu­neet jäljet on siistit­tävä ympäris­töön sopivaksi. Irron­nut kasvil­li­suus tulee kerätä pois vesis­töstä ja sijoit­taa asian­mu­kai­sesti. Ruoppauk­sessa ja läjitys­mas­so­jen sijoi­tuk­sessa tulee erityi­sesti ottaa huomioon luonto- ja vesiym­pä­ristö maisema-arvoi­neen.

Työn ajankohta

Samen­tu­mi­sen ja muiden ruoppauk­sesta aiheu­tu­vien haitto­jen vähen­tä­mi­seksi ruoppaus­työ tulisi ajoit­taa virkis­tys­käyt­tö­kau­den ulkopuo­lelle. Pieniin ruoppauk­siin syksy tai varhai­nen kevät sopivat hyvin, koska silloin veden­pin­nat ovat järvissä yleensä alhaalla ja työ on helpom­paa.

Isommat ruoppauk­set on suosi­tel­ta­vaa tehdä jään päältä, jolloin jää ja maapohja kanta­vat kaivu­mas­so­jen kulje­tus­ka­lus­ton. Jos työ tehdään vesia­lu­een ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kanta­vuus on huonon­tu­nut, merkit­tävä asian­mu­kai­sesti.

ELY-keskuk­set vastaa­vat vesien seuran­nasta. Seuran­taan kuuluu sekä pinta- että pohja­ve­sien seuranta. Se koostuu vesien­hoi­toa­lueit­tain laadi­tusta ohjel­masta, johon sisäl­tyy ympäris­tö­hal­lin­non seuran­taoh­jel­man kohtei­den lisäksi velvoi­te­tark­kai­lu­koh­teita ja maa- ja metsä­ta­lou­den vaiku­tus­ten seuran­ta­koh­teita.

ELY-keskus­ten laati­mista vesien­hoi­don toimen­pi­deoh­jel­mista on koottu vesien­hoi­to­suun­ni­tel­mat kulle­kin vesien­hoi­toa­lu­eelle. Vesien­hoi­to­suun­ni­telma sisäl­tää tiedot alueen vesis­töistä, niihin kohdis­tu­vasta kuormi­tuk­sesta sekä muista ihmisen aiheut­ta­mista vaiku­tuk­sista, vesis­tön ekolo­gi­sesta tilasta, vesien­hoi­don tavoit­teista sekä tarvit­ta­vista vesien­suo­jelu- ja –hoito­toi­mista.