Lapsiperheen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, kuten perheen sisäiset suhteet ja vuorovaikutus, arjen sujuvuus ja rutiinit, taloudellinen tilanne, vanhempien oma jaksaminen, lapsen sosiaaliset suhteet ja harrastukset, sekä perheen elinympäristö. Myös lapsen terveydelliset perusasiat, kuten uni, ravinto ja liikunta, ovat keskeisiä, ja niiden tueksi tarvitaan positiivista ja turvallista ympäristöä.
Perheen sisäiset tekijät
Suhteet ja vuorokausirytmi:
Rento päivärytmi, riittävä lepo ja perheen yhteinen aika ilman kiirettä tukevat hyvinvointia. Vanhempien välinen yhteistyö ja kyky ratkoa ristiriitoja rakentavasti ovat tärkeitä.
Arjen sujuvuus:
Säännölliset rutiinit, kuten ruokailuajat ja kotityöt, tuovat turvaa ja hallinnan tunnetta. Kodin pyörittämiseen kannattaa ottaa lapset mukaan ikätasonsa mukaisesti.
Huoltajien jaksaminen:
Huoltajien oma hyvinvointi luo hyvän perustan lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Hyvinvointiin vaikuttavat huoltajien elämänkokemus, ihmissuhteet, taloudellinen tilanne ja terveydentila. Tarvittaessa huoltajien on mahdollista saada tukea ja apua jaksamiseen.
Ympäristöön ja sosiaaliseen tukeen liittyvät tekijät
Sosiaalinen verkosto:
Säännöllinen yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin sekä avun saaminen tukevat perheen jaksamista.
Koulun ja harrastusten merkitys:
Lapsen myönteinen kokemus varhaiskasvatuksesta, koulusta, ystävät ja harrastukset ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa, sekä lapsen koulunkäynnin tukeminen ovat tärkeitä asioita lapsen ja nuoren myönteisen kehityksen kannalta.
Perheiden tuki:
Kunnan, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ovat tärkeitä. Yhteistyö kaikkien näiden toimijoiden sekä lasten ja vanhempien välillä tukee perheiden hyvinvointia. Perhekeskustoiminta toimii tällä periaatteella lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa ja auttamisessa.
Terveys ja elämäntavat
Riittävä uni ja ravinto:
Riittävä lepo ja monipuolinen ruokailu ovat perustarpeita, jotka vaikuttavat suoraan jaksamiseen ja mielialaan.
Liikunta:
Riittävä liikunta ulkoilun lisäksi edistää sekä lapsen että aikuisen aivotoimintaa ja hyvinvointia.
Digitaalisuus:
Tasapainoinen digitaalinen arki on tärkeää. On hyvä huolehtia riittävästä liikunnasta ja ulkoilusta sekä hyvästä vuorokausirytmistä.
Perhekeskus
Perhekeskuksella tarkoitetaan palveluverkostoa, joka tarjoaa varhaista tukea sekä vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Perhekeskus voi toimia verkostomaisena, fyysisessä toimipisteessä tai sähköisen perhekeskuksen muodossa. Pohjois-Karjalan perhekeskuksen toimintasuunnitelma
Palveluverkosto
- ehkäisee hyvinvointi- ja terveysongelmia
- vahvistaa perheiden varhaista tukea ja hoitoa
- tarjoaa vertaistukea
- hillitsee eriarvoistumista
- hillitsee korjaavien palvelujen kustannusten kasvua
- edistää monitoimijaista yhteistä työtä.
Perhekeskuksen palvelukokonaisuus
Perhekeskus on yhteen sovitettu palvelukokonaisuus, joka sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatun hyvinvointia, kasvua ja kehitystä edistävän toiminnan sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut. Perhekeskuksen palvelut toimivat ja niitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena.
Palveluita kunnassa:
- varhaiskasvatus
- esi- ja perusopetus
- aamu- ja iltapäivätoiminta
- ammatillinen- ja lukiokoulutus
- kansalais- ja musiikkiopistot
- kirjastopalvelut
- taiteen perusopetus
- kulttuuri- ja liikuntapalvelut
- nuorisopalvelut
- harrastustoiminta
Yhteystiedot
Palveluita hyvinvointialueella:
- neuvolapalvelut
- koululaisten ja opiskelijoiden palvelut
- lapsiperheiden sosiaalipalvelut
- sosiaali- ja kriisipäivystys
- lastensuojelu
- terapia- ja kuntoutuspalvelut
- lasten ja nuorten erikoissairaanhoito
- vammaispalvelut
- aikuisten ja työikäisten palvelut.
Palveluita kolmannella sektorilla:
- kohtaamispaikat
- yhdistysten ja järjestöjen lapsiperheille suunnattu tuki ja toiminta
- seurakuntien lapsi‑, nuoriso- ja perhetyö
- harrastustoiminta
- Iltapäivätoiminta
- yritykset.

