Luvat ja ilmoi­tuk­set

Maa-aines­lain (555/1981) 4 § mukai­nen lupa tulee saada kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottami­seen pois kulje­tet­ta­vaksi taikka paikalla varas­toi­ta­vaksi tai jalos­tet­ta­vaksi.

Maa-aines­ten otosta ei saa aiheu­tua 3 §:n mukai­sia seuraa­muk­sia (koskee myös kotitar­veot­toa):

Maa-aines­lu­paa haetaan ja sen ratkai­see Lieksan kaupun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan lupajaosto. Maa-aines­lupa myönne­tään määrä­ajaksi, pääsään­töi­sesti enintään kymme­neksi vuodeksi. Hakijan on annet­tava ennen ottami­sen aloit­ta­mista hyväk­syt­tävä vakuus, jolla varmis­te­taan mm. alueen maise­mointi ottamis­toi­min­nan päätyt­tyä.

Maa-aines­lu­paa haetaan Lupapis­teestä.

Yhteis­lupa

Maa-aines­te­not­ta­mista koskeva hanke voi edellyt­tää myös ympäris­tön­suo­je­lu­lain (527/2014) mukaista ympäris­tö­lu­paa murskauk­selle ja/tai louhin­nalle, kun kohteen louhinta ja/tai murskaus­päi­vät ylittä­vät 50 päivää. Maa-aines- ja ympäris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­set on tässä tapauk­sessa käsitel­tävä yhdessä ja ratkais­tava samalla päätök­sellä. Yhteis­kä­sit­te­ly­lu­van hallin­to­me­net­tely tehdään ympäris­tön­suo­je­lu­lain mukaan.

Jos maa-aines­lain mukaista lupa-asiaa käsitel­täessä ilmenee, että toimin­taa varten on tarpeen myös ympäris­tö­lupa, luvan hakijan on lupavi­ran­omai­sen määrää­mässä kohtuul­li­sessa ajassa tehtävä ympäris­tö­lu­pa­ha­ke­mus. Muussa tapauk­sessa vireillä oleva lupaha­ke­mus voidaan jättää tutki­matta. Myös yhteis­lu­paa haetaan Lupapis­teestä.

Mootto­ria­jo­neu­vo­jen kilpailu ja harjoit­telu maastossa

Mootto­ri­käyt­töi­sillä ajoneu­voilla tapah­tu­vaan kilpai­lu­jen ja harjoi­tus­ten toistu­vaan tai pysyvään järjes­tä­mi­seen samassa maastossa tai jäällä on haettava lupa kunnan ympäris­tö­vi­ran­omai­selta. Luvan­va­rai­suus on määri­telty maasto­lii­ken­ne­lain 30 §:ssä.

Myös yksit­täi­nen tapah­tuma voi tarvita luvan, jos tapah­tu­masta on odotet­ta­vissa huomat­ta­via haittoja luonnolle, muulle ympäris­tölle, asutuk­selle, yleiselle virkis­tys­käy­tölle, kalas­tuk­selle tai muulle yleiselle tai yksityi­selle edulle. Toimin­nalle on oltava myös aina myös alueen omista­jan kirjal­li­nen lupa. Poliisi voi keskeyt­tää kilpai­lun tai harjoi­tuk­sen, jos tapah­tu­maan ei ole saatu lainvoi­maista lupaa.

Lupaa haetaan hakemuk­sella, jossa on oltava liitteenä kartta toiminta-alueesta, maano­mis­ta­jan kirjal­li­nen suostu­mus sekä selvi­tys mm. turval­li­suus­nä­kö­koh­dista ja maasto­vau­rioi­den korjaus- ja siivous­toi­men­pi­teistä.

Lupaha­ke­mus on tehtävä ympäris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­selle ajoissa. Hakemuk­sen käsit­te­lyyn kuluu vähin­tään kaksi kuukautta vaadit­ta­vien kuule­mis­ten ja selvi­tys­ten tekemi­sen takia.

Lupaa ei tarvita, mikäli toiminta sijoit­tuu tätä tarkoi­tusta varten asema­kaa­vassa varatulle alueelle tai alueelle, johon on myönnetty toimin­nalle ympäris­tö­lupa.

Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja raken­ta­mista. Aluehal­lin­to­vi­rasto (AVI) käsit­te­lee vesilain mukais­ten vesita­lous­hank­kei­den lupaha­ke­muk­set sekä eräitä vesilain mukai­sia korvaus- ja hallin­to­pak­ko­asioita. Hallin­to­pak­ko­asioissa on kyse hallin­nol­lis­ten pakko­kei­no­jen käytöstä eli AVI voi kieltää säännök­sen tai määräyk­sen vastai­sen menet­te­lyn tai velvoit­taa poista­maan aiheu­te­tun haitan. Kunnissa ratkais­taan eräät ojituk­siin ja muihin pieniin vesilain mukai­siin asioi­hin liitty­vät hakemus­asiat.

Vesis­tön pilaa­mis­asiat käsitel­lään ympäris­tön­suo­je­lu­lain nojalla. Jos lupa tarvi­taan sekä vesilain että ympäris­tön­suo­je­lu­lain mukaan, luvan myöntää AVI.

Vesita­lous­hank­keita ovat esimer­kiksi:

• sillan raken­ta­mi­nen yleisen vesikul­ku­väy­län yli
• vesijoh­don, viemä­rin ja kaape­lin raken­ta­mi­nen yleisen vesikul­ku­väy­län ali
• vesivoi­man hyödyn­tä­mi­nen
• kulku­väy­lät ja muut vesilii­ken­nea­lu­eet
• uiton toimi­paikka
• tietyt ojitusta koske­vat asiat
• padon raken­ta­mi­nen ja vesis­tön säännös­tely
• veden ottami­nen
• vesia­lu­een ruoppaus ja täyttö.

Toistu­vasti tai pysyvästi samalla vesia­lu­eella tapah­tu­viin mootto­ri­käyt­töi­sellä vesikul­ku­neu­volla järjes­tet­tä­viin kilpai­lui­hin tai harjoi­tuk­siin tarvi­taan lupa. Lupa on haettava myös yksit­täi­selle tapah­tu­malle, jos siitä on odotet­ta­vissa merki­tyk­sel­li­siä ympäris­tö­hait­toja.

Lupaa ei tarvita, mikäli toiminta sijoit­tuu tätä tarkoi­tusta varten asema­kaa­vassa varatulle alueelle tai alueelle, johon on myönnetty toimin­nalle ympäris­tö­lupa.

Lupaa haetaan vapaa­muo­toi­sella hakemuk­sella, jossa on oltava liitteenä kartta toiminta-alueesta, vesia­lu­een kirjal­li­nen suostu­mus ja selvi­tys turval­li­suus­nä­kö­koh­dista.

Lupa voidaan myöntää, mikäli tapah­tuma täyttää riittä­vät turval­li­suu­den vaati­muk­set ja toimin­nasta ei aiheudu kohtuu­tonta haittaa luonnolle tai muulle ympäris­tölle, kalas­tuk­selle, yleiselle luonnon virkis­tys­käy­tölle tai muulle yleiselle edulle.

Lupaha­ke­muk­sen käsit­te­lee kunnan ympäris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­nen. Usean kunnan alueella tapah­tu­van toimin­nan luvan käsit­te­lystä vastaa sen alueen ELY-keskus, jonka maakun­nassa pääasial­li­nen lupaa vaativa toiminta sijait­see.

Ympäris­tön pilaan­tu­mi­sen vaaraa aiheut­ta­ville toimin­noille tarvi­taan ympäris­tön­suo­je­lu­lain mukai­nen lupa. Näitä toimin­toja ovat esimer­kiksi metsä‑, metalli- ja kemian­teol­li­suus, energian­tuo­tanto, eläin­suo­jat ja kalan­kas­va­tus.

Ympäris­tö­lu­vassa voidaan antaa määräyk­siä mm. toimin­nan laajuu­desta, päästöistä ja niiden vähen­tä­mi­sestä. Luvan myöntä­mi­sen edelly­tyk­senä on muun muassa, että toimin­nasta ei saa aiheu­tua terveys­hait­taa tai merkit­tä­vää ympäris­tön pilaan­tu­mista tai sen vaaraa.

Lisätie­toja ympäris­tö­lupa-asioista saatte alueen ympäris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­selta sekä ympäris­tö­hal­lin­non verkko­pal­ve­lusta.

Ympäris­tö­lu­paa haetaan kaupun­gin ympäris­tön­suo­je­lu­vi­ran­omai­selta Lupapis­teen kautta.