Luonnonmuistomerkit
Lieksan kaupungin ympäristönsuojelusihteeri voi alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella rauhoittaa luonnonmuistomerkin yksityisen mailla luonnonsuojelulain (9/2023) 95 §:n mukaisesti:
“Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi.
Luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää valtion omistamalla alueella aluetta hallinnoiva viranomainen. Luonnonmuistomerkki on merkittävä selvästi havaittavalla tavalla.
Yksityisen omistamalla alueella olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella kunta. Kunnan on huolehdittava yksityisen omistamalla alueella olevan luonnonmuistomerkin merkitsemisestä selvästi havaittavalla tavalla.
Rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä ei saa vahingoittaa eikä turmella.”
Lisätietoja:
Vieraslajit
Vieraslajit ovat eliölajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen tahattomasti tai tahallaan avustamina.
Kansallinen vieraslajiluettelo
Suomen vieraslajilaissa ja ‑asetuksessa on säädetty kansallisesti haitallisista vieraslajeista. Nämä lajit lukeutuvat kansalliseen vieraslajiluetteloon, joka sisältää ne haitalliset vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Kansallisessa vieraslajiluettelossa olevan lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.
Suomessa kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluu yhteensä 39 eri eliölajia kasveista nisäkkäisiin. Kasveista tunnetuimpia vieraslajeja ovat jättiputket, kurtturuusu, komealupiini, viitapihlaja-angervo, kanadan- ja isopiisku, eri tatarlajeja sekä lännenpalsami. Eläimistä tunnetuimpia vieraslajeja ovat minkki, koirasusi, mustapääetana ja espanjansiruetana, lisäksi listalla on useita eri sammakkolajeja. Nopeasti leviävää vesistöjen vieraslajia, kanadanvesiruttoa, on tavattu myös Pohjois-Karjalassa.
Vieraslajeja, joita ei ole kuitenkaan vielä toistaiseksi sisällytetty haitallisten vieraslajien luetteloon ovat myös esimerkiksi minkki, kaniini, piisami, rotta, supikoira, espanjansiruetana, täplärapu, koloradonkuoriainen, liljakukko, mäntyankeroinen, hyytelösammaleläin, jättipalsami sekä rapurutto.
Lehtokotilo on haitallinen nilviäislaji. Tunnistamisohje
Vieraslajien poistamista, myymistä ja esimerkiksi kasvattamista säätelee lainsäädäntö:
Vieraslajiasetus ja kansallinen vieraslajiluettelo
Lisätietoa aiheesta: Vieraslajit
VIERASLAJIJÄTTEEN VASTAANOTTO LIEKSAN JÄTEASEMALLA
Lieksassa vieraslajeja varten puutarhajätteen vastaanottopaikalle (Timitrantie 2) on varattu vaihtolava, jossa on teksti “VIERASLAJIT”. Vieraslajien vastaanotto tähän pisteeseen on maksutonta, samoin kuin muunkin puutarhajätteen vastaanotto alueella.
Vieraskasvitorjunta
Vieraskasveja voidaan torjua mm. kitkemällä tai niittämällä. Erityisen tärkeää on huolehtia vieraskasvien niittämisestä tai kitkemisestä syntyneestä jätteestä. Puutarhajätettä ei saa viedä metsiin tai esimerkiksi puistoalueille.
Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta, 2015/1709 § 4)
Käsittele puutarhajäte oikein — estä vieraslajien leviäminen